Sataman valot
Lotta Tuominen oli yksi kymmenestä 15-17-vuotiaasta nuoresta, jotka osallistuivat Helsingin Sanomain Säätiön ja Patricia Seppälän säätiön järjestämään Master Class Mikropizza -työpajaan syksyllä 2018. Blogissamme hän kertoo Sataman valot -projektistaan.
Hui, miten jännittävää oli astua eräänä marraskuisena iltana sisään Sataman Valoihin. Paikka ei ole tunnelmallinen, lyhdyin valaistu satama, vaan Ristiinan kyläkapakka. Samasta rakennuksesta löytyi Ärrä, posti ja apteekki – siis kokonainen kauppakeskus.
Olin toki pistäytynyt tähän kyläkapakkaan aiemminkin, mutta tällä kertaa mukanani oli esine, jota paikan kanta-asiakkaat eivät ehkä olisi halunneet nähdä: kamera.
“Yhekskytkaks olin Mikkelissä roudarina tolle Kake Randelinille”, mies muistelee.
Master Class Mikropizza -työpajojen vetäjinä toimineet valokuvaajat Heidi Piiroinen ja Sami Kero kannustivat meitä tarttumaan rohkeasti mielenkiintoisiin ilmiöihin, paikkoihin tai henkilöihin. Minä tahdoin projektini kertovan ihmisistä, jotka kokeilevat ensimmäistä kertaa fregan-harrastusta, mutta vapaaehtoisten kuvattavien puutteessa jouduin vaihtamaan toiseen aiheeseen. Pian totesinkin, että koska tulin kurssille ainoana kehä kolmosen ulkopuolelta, oli melkein velvollisuuteni kuvata työssäni maaseutua.
Kuvaamalla Sataman Valoja halusin kuvata elämää pienellä kirkonkylällä. Istuin baarissa kahtena iltana ja juttelin monenlaisille ihmisille, joista yksi oli tullut katsomaan jääkiekkoa, toinen veti shotteja perjantain kunniaksi ja kolmas oli kaljalla oman äitinsä ja alakouluikäisen lapsensa kanssa. Kiinnitin huomiota siihen, että nuoret juttelivat Satkussa tulevaisuudesta – jatko-opinnoista ja kilpaurheilutavoitteista –, keski-ikäiset taas tuntuivat olevan tiukasti kiinni menneissä ajoissa.
Oli hienoa kuunnella ihmisten tarinoita kapakassa ja vielä hienompaa nähdä ne Päivälehden museon seinällä kuvien ja tekstin muodossa. Koen työstäni sekä ylpeyttä että kiitollisuutta, sillä oli Heidin ja Samin ansiota, että uskalsin lopulta astua Sataman Valoihin kameroineni ja vihkoineni. Valtavan inspiraatiotulvan lisäksi opin työpajassa käytännön kikkoja ja tärkeän ajatuksen siitä, että onnistuneen valokuvan tekee tunne eikä tekniikka.
