SÄÄTIÖN JAKAMAT PALKINNOT

Kuva: Rio Gandara.

Kuvajournalismi-kilpailun Uusi kuvajournalisti -palkinto

Vuonna 2018 säätiö aloitti yhteistyön Suomen kuvajournalistit ry:n kanssa ja sponsoroi Kuvajournalismi-kilpailussa Uusi kuvajournalisti -sarjaa 2000 euron palkinnolla. Sarjassa palkitaan kuvajournalisti, jolla on vahva visuaalinen näkemys ja tarinankerronnan taito. Sarjaan osallistuja ei ole saanut menestyä koti- tai ulkomaisissa ammattilaisten kuvajournalismikilpailuissa. 

2024

Uusi kuvajournalisti -sarjan voitti Henrietta Soininen.

2023

Uusi kuvajournalisti -sarjan palkinnon voitti Outi Neuvonen.

2022

Uusi kuvajournalisti -palkinnon voitti Ville Maali. Sarjassa kunniamaininnan sai Heidi Tirri.

2021

Uusi kuvajournalisti -palkinnon voitti Toivo Heinimäki.

2020

Uusi kuvajournalisti -palkinnon voitti Hannes Paananen.

2019

Uusi kuvajournalisti -palkinnon voitti Joonas Vohlakari.

2018

Uusi kuvajournalisti -palkinnon voitti Joel Karppanen. Kunniamaininnan sai Mikko Suutarinen.

Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinto

2024

Vuonna 2024 Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinnon sai kuvajournalisti Antti J. Leinonen. Palkinnon suuruus on 12 000 euroa. 

Palkintoperustelut ovat seuraavat:

Syventyminen on ensimmäinen asia, joka välittyy Antti J. Leinosen työstä. Leinosella on kyky pysähtyä aiheensa ääreen, tutustua kuvattaviinsa ja näin tavoittaa jotakin aitoa ja inhimillistä. Hän onnistuu pitkissä dokumentaarisissa projekteissaan luomaan valokuvia, jotka kertovat aiheestaan monella tasolla. Jokainen Leinosen kuva tuntuu mietityltä kokonaisuuden osalta, ja jokainen niistä tuo kokonaisuuteen jotain olennaista lisää. Tätä on kuvallisen kerronnan taito.

Leinonen kohdistaa katseensa tavallisiin ihmisiin, ja erityisen arvokasta on, että hän on dokumentoinut elämää Pohjois-Suomessa, kotiseudullaan. Leinonen on itsekin todennut, että hän ei ole ”se kaupungista tullut kuvaaja”, ja tästä syystä hänen on helppo luoda kontakti kuvattaviinsa ja rakentaa heidän kanssaan tasa-arvoinen yhteys. Kaikesta välittyy tämä luottamus ja molemminpuolinen arvostus.

Leinosen töissä näemme palasia siitä Suomesta, joka jää mediassa vähälle huomiolle. Hänen kuvissaan on ajattomuutta – usein kaikki moderni on rajattu niiden ulkopuolelle. Leinosen maailma on ehkä siksi niin kaunis ja nostalgisia tunteita herättävä. Valokuvat kalastajista ja saunovista amerikansuomalaisista ovat tunnistettavia ja samaistuttavia, vaikka ne esittävät sellaista Suomea ja sellaista suomalaisuutta, jota yhä harvempi ympärillään näkee.

2023

Vuonna 2023 Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinnon saavat Ilta-Sanomien kuvajournalisti Antti Hämäläinen, Helsingin Sanomien kuvajournalisti Kalle Koponen ja Ylen kuvajournalisti Benjamin Suomela. Heille myönnettyjen palkintojen suuruus on 12 000 euroa.

Palkintoperustelut ovat seuraavat:

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan ‒ sota keskellä Eurooppaa ‒ kulunutta vuotta leimannut, liiankin suuri, paha uutinen. Ja samalla journalisteille sodasta raportointi on ollut työtä arvokkaimmillaan. Kukaan ei voi kiistää sen merkitystä. Kuvajournalistit ovat työllään tuoneet nähtäväksemme Ukrainan sodan järkyttävyyden sen alkumetreiltä alkaen; uhrien kohtaloita, ohjusiskujen tuhoja, hävitettyjä kaupunkeja, kuolemaa ja ihmisten kärsimystä sähkön ja lämmön puutteessa. Kaiken hädän keskellä kuvat ovat kertoneet myös elämän jatkumisesta Ukrainassa, sopeutumisesta, toivosta.

Ukrainassa ovat työskennelleet sodan aikana useat suomalaiset kuvajournalistit. Patricia Seppälän säätiö palkitsee heistä kolme; Antti Hämäläisen, Kalle Koposen ja Benjamin Suomelan.

He ovat työskennelleet hankalissa oloissa, seuranneet sodan puhkeamista ja etenemistä Ukrainassa, vaaran keskellä rintamalla ‒ mutta myös dokumentoineet siviilien elämää kaupungeissa ja kylissä, hetken rauhassa. Tämä työ on vaatinut rohkeutta, joustavuutta, tilannetajua ja kykyä selviytyä vaikeistakin kohtaamisista sodan keskellä elävien ihmisten kanssa. Heidän kuviensa välityksellä me suomalaiset olemme pystyneet samaistumaan ukrainalaisten hätään ja myötäelämään heidän suurta kriisiään. Nämä kolme monipuolista kuvajournalistia, kuten myös kaikki muut suomalaiset Ukrainasta raportoineet kuvaajat, ovat toimineet silminämme sodassa, jotta voisimme ymmärtää paremmin, mitä Ukrainassa tapahtuu.”

2022

Vuonna 2022 Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinnon saa Helsingin Sanomien kuvajournalisti Rio Gandara. Palkinnon suuruus on 12 000 euroa. Palkintoperustelut ovat seuraavat:

Helsingin Sanomissa työskentelevän Rio Gandaran monipuolisuus on suorastaan hämmentävää. Hänen kuviensa ilmaisu on vahvaa. Samalla kuvat ovat selkeitä ja konstailemattomia. Gandara ei kikkaile, mutta kaikesta välittyy hänen oma otteensa. Gandara aistii myös arkisten asioiden kuvauksellisuuden. Hän luo kuviinsa tunnelman, oikeaan osuvalla hetkellä. Sommittelu on aina hallittua.

Rio Gandaran valokuvat todistavat esimerkillisestä valon käsittelystä. Gandara taitaa niin luonnonvalon kuin studiovalojen käytön. Tyhjässä studiossakin hän pystyy synnyttämään laajan kirjon erilaisia tunnelmia valoin ja värein. Hänen henkilökuvissaan on intensiteettiä. Se kertoo poikkeuksellisesta kyvystä lähestyä kuvattavia. Ihmisten persoona tulee kuviin, ja pysyy kuvissa.

2020

Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinnon saa vuonna 2020 kolme kuvajournalistia: Heidi Piiroinen, Heikki Saukkomaa ja Mikko Suutarinen. Kunkin palkinnon suuruus on 12 000 euroa. Palkintoperustelut ovat seuraavat:

Helsingin Sanomissa työskentelevä Heidi Piiroinen (s. 1978) tekee rinnakkain päivittäin vaihtuvaa uutistyötä ja pitkäjaksoisia dokumentaarisia projekteja. Hän avaa globaalisti tärkeitä näkökulmia kuvaamalla lähellä olevia ihmisiä, osoittelematta, antaen tilaa sekä kuviensa kohteille että kuviensa lukijoille. Piiroisen kamera ja silmä havaitsevat ja tallentavat yksityiskohtia, jotka kertovat summaansa suurempaa tarinaa. Kuvissa on kauneutta, ja ne hehkuvat lämpöä ja toivoa, jopa armoa. Heidi Piiroinen on kameran takanakin kuvattavien puolella. 

STT-Lehtikuvassa työskentelevä Heikki Saukkomaa (s. 1960) on kuvajournalistina eleetön ja rauhallinen, ja tämä heijastuu myös hänen kuviinsa. Hän on kuvattaviensa tasolla, ei yläpuolella. Saukkomaa on taitavan uutiskuvaajan prototyyppi. Hän löytää kuvauskohteistaan olennaisen ja hänellä on kyky pelkistää ja rajata. Kuvatoimistokuvaaja ei juuri voi valikoida tehtäviään vaan sinne mennään, mihin on tilaus. Saukkomaa suhtautuu tehtäviinsä aina kunnianhimoisesti, oli kysymys sitten eduskunnasta, yleisurheilusta tai vaikkapa ruisleivästä.

Freelance-kuvaaja Mikko Suutarinen (s. 1988) taitaa niin reportaasikuvauksen kuin henkilökuvauksen. Hänen kuvissaan on hiljaisuutta, tilaa ja rauhaa, samaan aikaan sekä vahva läsnäolo että kunnioittava välimatka kuvauksen kohteeseen. Otokset ovat täynnä tarkkoja huomioita ja usein niissä on muuten niin harvinaista huumoria. Vaikka Suutarinen on vasta uransa alkutaipaleella, hänellä on tunnistettava oma tyylinsä, konstailematon ja suora lähestymistapansa joka tilanteeseen.

2013

Patricia Seppälän kuvajournalistipalkinto myönnettiin “visioista ja yhteistyöstä paremman kuvajournalismin puolesta” nuorten kuvajournalistien 11-kollektiiville: Ossi Ahola, Rami Hanafi, Touko Hujanen, Miisa Kaartinen, Evelin Kask, Meeri Koutaniemi, Konsta Leppänen, Arttu Muukkonen, Sakari Piippo, Aleksi Poutanen ja Maija Tammi.

2011

Lehtikuvaaja Martti Brandt sai Patricia Seppälän säätiön vuoden 2011 kuvajournalistipalkinnon. Brandt palkittiin pitkäaikaisesta työstään suomalaisen kuvajournalismin saralla. 15 000 euron palkintoon kuuluu Leica-kamera, joka on palkinnon saajan tapaan vuosimallia 1939.

2009

Patricia Seppälän säätiö myönsi vuoden 2009 kuvajournalistipalkinnon valokuvaaja Caj Bremerille laaja-alaisesta ja pitkäaikaisesta työstä suomalaisen kuvajournalismin toteuttajana ja kehittäjänä.

2007

Patricia Seppälän säätiö myönsi vuoden 2007 kuvajournalistipalkinnon Topi Ikäläiselle pitkäaikaisesta työstä ja saavutuksista kuvajournalismin alueella.

2005

Vuonna 2005 kuvajournalismipalkinto myönnettiin valokuvaaja Seppo Savekselle. 14 000 euron suuruinen kuvajournalismipalkinto voidaan myöntää henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle merkittävästä, pitkäaikaisesta tai uutta luovasta työstä, toiminnasta tai saavutuksista kuvajournalismin alueella.