PATRICIA SEPPÄLÄN SÄÄTIÖ | PATRICIA SEPPÄLÄ FOUNDATION
Kuvat: Ella Kiviniemi, Heidi Piiroinen,,Tuomo Manninen, Uwa Idouzee, Touko Hujanen ja Arttu Muukkonen.
Kuva: Vanessa Riki.
Paneelikeskustelu Ympäristö ei tunne Rajoja - The Environment knows no border -näyttelyn yhteydessä kulttuurikeskus Caisan auditoriossa 17.11.2021 klo 16-18 (Kaikukatu 4 B (1. krs), 00530 Helsinki).
Sodat, konfliktit ja erilaiset katastrofit, maanjäristykset, äärimmäiset sääilmiöt ja ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti ihmisten elämään. Ne aiheuttavat myös valtavia ympäristötuhoja. Kriisien ympäristövaikutukset voivat olla seurausta infrastruktuurin ja asuin - ja teollisuusrakennusten tuhoutumisesta, vedenjakelun, jätteen- tai jäteveden käsittelyjärjestelmien romahtamisesta. Maaperä ja vesistöt voivat saastua vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kriisien yksi seuraus voi olla myös ihmisten muuttoliike, joka voi olla nopeaa tai hidasta. Pakolaistilanteen nopeus, pitkittyminen ja liikkeelle lähteneiden ihmisten määrä vaikuttavat merkittävästi myös maihin, joihin pakolaisia saapuu paljon. Keskustelun taustana on Syyrian kriisi, jonka seurauksista kulttuurikeskus Caisassa tällä hetkellä oleva näyttely kertoo. Jo 10 vuotta kestäneen sodan seurauksena yli 13 miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan kodeistaan, puolet heistä maan rajojen ulkopuolelle. Sota on aiheuttanut maailman suurimman pakolaiskriisin.
Tilaisuuden avaa Suomessa asuva afganistanilainen journalisti Reza Adib, joka kertoo omakohtaisista kokemuksistaan Kreikan Morian sekä mantereen leireiltä. Hänen kuviaan on myös näyttelyssä Kreikan pakolaisleireistä kertovassa osuudessa.
Keskustelemassa paneelissa ovat:
Antti Rautavaara, Ulkoministeriö, Kehityspolitiikan ja vesialan neuvonantaja
Pekka Reinikainen, Punainen Risti, vaikuttamistyön asiantuntija
Emma Hakala, vanhempi tutkija Ulkopoliittisella instituutilla (FIIA), tutkija Helsingin yliopistolla sekä BIOS-tutkimusyksikön jäsen.
Venla Niva, väitöskirjatutkija Aalto yliopiston Vesi ja kehitys tutkimusryhmässä.
Vanessa Riki, kuvajournalisti ja ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan insinööri. Ympäristö ei tunne rajoja näyttelyn -kuvaaja ja Crisis and Environment -hankkeen vetäjä.
Pasi Toiviainen - ilmastonmuutokseen perehtynyt tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Tilaisuuden moderaattori.
Miten tuhannet ihmiset selviävät muutamalla ulkovessalla? Miksi kierrätetty pelastusliivi saa lentää pois Kreikasta, mutta pakolainen ei? Kulttuurikeskus Caisassa on parhaillaan esillä (27.11.2021 saakka) tukemamme Crisis and Environment – Ympäristö ei tunne rajoja -näyttely. Se tutkii, miten kriisit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa yli rajojen ja maanosien, ja tuo pakolaistilanteen ympäristöulottuvuutta esiin alueilla elävien ihmisten ja pakolaisten kokemusten kautta. Kuva: Vanessa Riki.
@vanessarikiphoto #kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
Kuva: Vanessa Riki. Kulttuurikeskus Caisassa on parhaillaan esillä (27.11.2021 saakka) tukemamme Crisis and Environment – Ympäristö ei tunne rajoja -näyttely. Se kertoo, miten kriisit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa yli rajojen ja maanosien, ja tuo pakolaistilanteen ympäristöulottuvuutta esiin alueilla elävien ihmisten ja pakolaisten kokemusten kautta. Näyttely koostuu kenttämatkoilla Libanonissa, Jordaniassa, Kreikassa ja Turkissa kootuista tarinoista, valokuvista, videosta sekä ääniraidasta. Syyriasta kuvamateriaali on syyrialaisten valokuvaajien tuottamaa. Kulttuurikeskus Caisa, Kaikukatu 4, 00530 Helsinki!
@vanessarikiphoto #kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
Voiko aikaa nähdä? Juha-Pekka Inkinen kuvasi helsinkiläisiä bussipysäkkejä 17 vuoden ajan. Pysäkeillä mainokset vaihtuivat monta kertaa vuodessa ja niiden vieressä kansalaiset odottivat, saapuivat ja lähtivät, satoi tai paistoi. Pysäkkien mainokset painuvat unohduksiin, mutta taltioituvat passiiviseen muistiin. Lue lisää Inkisen kuvista ja niitä esittelevästä Pysäkkiaikakirjat-teoksesta verkkosivumme blogista! Kuva: 5.10.1987.
#kuvajournalismi #photojournalism #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation
@minervakustannus
Voiko aikaa nähdä? Juha-Pekka Inkinen kuvasi helsinkiläisiä bussipysäkkejä 17 vuoden ajan. Pysäkeillä mainokset vaihtuivat monta kertaa vuodessa ja niiden vieressä kansalaiset odottivat, saapuivat ja lähtivät, satoi tai paistoi. Pysäkkien mainokset painuvat unohduksiin, mutta taltioituvat passiiviseen muistiin. Lue lisää verkkosivumme blogista Inkisen kuvista ja niitä esittelevästä Pysäkkiaikakirjat-teoksesta!
#kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
Kuva: Patrik Rastenberger. Home Is 2, 2021
Integraatio ja sopeutuminen uuteen maahan on useimmiten jätetty maahanmuuttajien vastuulle, mikä voi tuntuu eristämiseltä yksilön tasolla. Yhteisön tasolla torjuminen aiheuttaa alueellista ja sosiaalista eriytymistä. Kulttuuriset ja etniset vähemmistöt pitäisi nähdä rikkautena ja mahdollisuutena, mutta valtaväestön ennakkoluuloinen suhtautuminen heijastaa suomalaisten rajoittunutta ja ongelmallista suhdetta erilaisuuteen. Puhoksen ostoskeskuksessa, Itä-Helsingissä, on syntynyt aidosti monikulttuurinen keskus, jonka kävijöitä houkuttelee kosmopoliittinen, rasismista vapaa ilmapiiri. Sosiaalisessa mediassa toimiva Rooble ironisoi ennakkoluuloja ja normatiivisuuden rajoja omissa julkaisuissaan.
Patrik Rastenberger on helsinkiläinen dokumentaristi, jonka projekti Puhoksen ostoskeskuksesta on aloitettu Patricia Seppälän säätiön tuella.
@rstnbrgr #patriciaseppälänsäätio #kuvajournalismi #photojournalism #säätiötekoja
Kuva: Patrik Rastenberger. Home Is 1, 2021
Integraatio ja sopeutuminen uuteen maahan on useimmiten jätetty maahanmuuttajien vastuulle, mikä voi tuntuu eristämiseltä yksilön tasolla. Yhteisön tasolla torjuminen aiheuttaa alueellista ja sosiaalista eriytymistä. Kulttuuriset ja etniset vähemmistöt pitäisi nähdä rikkautena ja mahdollisuutena, mutta valtaväestön ennakkoluuloinen suhtautuminen heijastaa suomalaisten rajoittunutta ja ongelmallista suhdetta erilaisuuteen. Puhoksen ostoskeskuksessa, Itä-Helsingissä, on syntynyt aidosti monikulttuurinen keskus, jonka kävijöitä houkuttelee kosmopoliittinen, rasismista vapaa ilmapiiri.
Patrik Rastenberger on helsinkiläinen dokumentaristi, jonka projekti Puhoksen ostoskeskuksesta on aloitettu Patricia Seppälän säätiön tuella.
@rstnbrgr #patriciaseppälänsäätio #kuvajournalismi #photojournalism #säätiötekoja
Ihanaa juhannusta ja hyvää kesää! Säätiön henkilökunta lomailee heinäkuun loppuun ja palaa jälleen elokuun alussa toimistolle.
Nauttikaa kaikki kesästä!
Kuva: Jussi Puikkonen, 2020, untitled. Sarjasta Pilluralli.
#kuvajournalismi #dokumenttivalokuvaus #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation
@jussipuikkonen
Kuva: Jonne Heinonen, Suomen romanit
Untitled, Lahti 2020
Aloitin hankkeen valokuvaamisen syyskuussa 2016. Työ käsittelee Suomen romanien kulttuurin tärkeimpiä asioita kuten perheyhteisöjä ja niiden merkitystä, uskontoa, vähemmistöasemaa ja romaniarkea. Vanhat perinteet, jotka ovat säilyneet satoja vuosia, sekoittuvat tähän päivään, jossa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten romanien asema voisi olla yhteiskunnassamme tasa-arvoinen.
Pitkään jatkuneen työskentelyn aikana aloin ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden. Yhteen kietoutuvat yhteiskunnasta syrjäytyminen, romanikulttuurin muokkautuminen sekä tasa-arvokysymykset suhteessa valtaväestöön. Pääväestön käsitys romanikulttuurista jää hyvin pinnallisiksi ja usein tietoisuus nojaa vain kuulopuheisiin. Miten voisimme tietää romaneista, kun emme uskalla puhua heistä tai saati kysyä heiltä itseltään?
Neljän vuoden aikana minussa heräsi useita kysymyksiä liittyen omaan asemaani kuvaajana ja taiteilija. Miten kertoa kuvilla Suomen romaneista ja mitä kuvat lopulta kertovat? Ja keitä varten työ on lopulta tehty? Hyväksyen valokuvan rajallisuuden on tavoitteena kuitenkin tuoda esille uusia näkökulmia, joiden avulla pystyisimme ymmärtämään romaneja kokonaisvaltaisesti.
Jonne Heinosen Suomen romaneita käsittelevä hanke esitetään Suomen valokuvataiteen museon uudessa Projekti-tilassa helmikuussa 2022.
@jonneheinonen
#patriciaseppälänsäätio
#patriciaseppäläfoundation
#kuvajournalismi
#säätiötekoja
Kuva: Jonne Heinonen, Suomen romanit
Untitled, Lahti 2018
Aloitin hankkeen valokuvaamisen syyskuussa 2016. Työ käsittelee Suomen romanien kulttuurin tärkeimpiä asioita kuten perheyhteisöjä ja niiden merkitystä, uskontoa, vähemmistöasemaa ja romaniarkea. Vanhat perinteet, jotka ovat säilyneet satoja vuosia, sekoittuvat tähän päivään, jossa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten romanien asema voisi olla yhteiskunnassamme tasa-arvoinen.
Pitkään jatkuneen työskentelyn aikana aloin ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden. Yhteen kietoutuvat yhteiskunnasta syrjäytyminen, romanikulttuurin muokkautuminen sekä tasa-arvokysymykset suhteessa valtaväestöön. Pääväestön käsitys romanikulttuurista jää hyvin pinnallisiksi ja usein tietoisuus nojaa vain kuulopuheisiin. Miten voisimme tietää romaneista, kun emme uskalla puhua heistä tai saati kysyä heiltä itseltään?
Neljän vuoden aikana minussa heräsi useita kysymyksiä liittyen omaan asemaani kuvaajana ja taiteilija. Miten kertoa kuvilla Suomen romaneista ja mitä kuvat lopulta kertovat? Ja keitä varten työ on lopulta tehty? Hyväksyen valokuvan rajallisuuden on tavoitteena kuitenkin tuoda esille uusia näkökulmia, joiden avulla pystyisimme ymmärtämään romaneja kokonaisvaltaisesti.
Jonne Heinosen Suomen romaneita käsittelevä hanke esitetään Suomen valokuvataiteen museon uudessa Projekti-tilassa helmikuussa 2022.
@jonneheinonen #patriciaseppälänsäätiö
#patriciaseppäläfoundation
#kuvajournalismi
#säätiötekoja
Vuoden 2021 apurahapäätökset on tehty ja päätökset on lähetetty kaikille hakijoille. Jaoimme tänä vuonna kuvajournalisteille apurahoja 55 150 eurolla. Kaikki myönnöt löytyvät sivultamme: https://www.patriciaseppalansaatio.fi/myonnetyt-apurahat/
Lämpimät onnittelut apurahansaajille!
#kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #säätiötekoja @emmi.kahkonen @antti_y @vanessarikiphoto @heidi_tirri_photography @jussipuikkonen @vita.alibi @outineuvonen
Tänään ilmestyy kuvajournalisti Johanna Erjonsalon ja toimittaja Kaisa Beltranin tietokirja Kadonneet tytöt (Atena Kustannus). Se kertoo, keitä ovat ne nuoret naiset, jotka työskentelevät prostituoituina Aurinkorannikolla. Ovatko köyhistä maista tulevat naiset ja tytöt seksiklubeilla ja maanteiden varsilla vapaaehtoisesti? Erjonsalo kertoo projektista verkkosivumme blogissa. Linkki biossa.
@erjonsalo @kaisabeltran #kadonneettytöt #kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja