PATRICIA SEPPÄLÄN SÄÄTIÖ | PATRICIA SEPPÄLÄ FOUNDATION

Kuvat: Ella Kiviniemi, Heidi Piiroinen,,Tuomo Manninen, Uwa Idouzee, Touko Hujanen ja Arttu Muukkonen.


Voiko aikaa nähdä? Juha-Pekka Inkinen kuvasi helsinkiläisiä bussipysäkkejä 17 vuoden ajan. Pysäkeillä mainokset vaihtuivat monta kertaa vuodessa ja niiden vieressä kansalaiset odottivat, saapuivat ja lähtivät, satoi tai paistoi. Pysäkkien mainokset painuvat unohduksiin, mutta taltioituvat passiiviseen muistiin. Lue lisää Inkisen kuvista ja niitä esittelevästä Pysäkkiaikakirjat-teoksesta verkkosivumme blogista! Kuva: 5.10.1987.

#kuvajournalismi #photojournalism #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation

@minervakustannus
...

Voiko aikaa nähdä? Juha-Pekka Inkinen kuvasi helsinkiläisiä bussipysäkkejä 17 vuoden ajan. Pysäkeillä mainokset vaihtuivat monta kertaa vuodessa ja niiden vieressä kansalaiset odottivat, saapuivat ja lähtivät, satoi tai paistoi. Pysäkkien mainokset painuvat unohduksiin, mutta taltioituvat passiiviseen muistiin. Lue lisää verkkosivumme blogista Inkisen kuvista ja niitä esittelevästä Pysäkkiaikakirjat-teoksesta!

#kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
...

Kuva: Patrik Rastenberger. Home Is 2, 2021

Integraatio ja sopeutuminen uuteen maahan on useimmiten jätetty maahanmuuttajien vastuulle, mikä voi tuntuu eristämiseltä yksilön tasolla. Yhteisön tasolla torjuminen aiheuttaa alueellista ja sosiaalista eriytymistä. Kulttuuriset ja etniset vähemmistöt pitäisi nähdä rikkautena ja mahdollisuutena, mutta valtaväestön ennakkoluuloinen suhtautuminen heijastaa suomalaisten rajoittunutta ja ongelmallista suhdetta erilaisuuteen. Puhoksen ostoskeskuksessa, Itä-Helsingissä, on syntynyt aidosti monikulttuurinen keskus, jonka kävijöitä houkuttelee kosmopoliittinen, rasismista vapaa ilmapiiri. Sosiaalisessa mediassa toimiva Rooble ironisoi ennakkoluuloja ja normatiivisuuden rajoja omissa julkaisuissaan.

Patrik Rastenberger on helsinkiläinen dokumentaristi, jonka projekti Puhoksen ostoskeskuksesta on aloitettu Patricia Seppälän säätiön tuella.

@rstnbrgr #patriciaseppälänsäätio #kuvajournalismi #photojournalism #säätiötekoja
...

Kuva: Patrik Rastenberger. Home Is 1, 2021

Integraatio ja sopeutuminen uuteen maahan on useimmiten jätetty maahanmuuttajien vastuulle, mikä voi tuntuu eristämiseltä yksilön tasolla. Yhteisön tasolla torjuminen aiheuttaa alueellista ja sosiaalista eriytymistä. Kulttuuriset ja etniset vähemmistöt pitäisi nähdä rikkautena ja mahdollisuutena, mutta valtaväestön ennakkoluuloinen suhtautuminen heijastaa suomalaisten rajoittunutta ja ongelmallista suhdetta erilaisuuteen. Puhoksen ostoskeskuksessa, Itä-Helsingissä, on syntynyt aidosti monikulttuurinen keskus, jonka kävijöitä houkuttelee kosmopoliittinen, rasismista vapaa ilmapiiri.

Patrik Rastenberger on helsinkiläinen dokumentaristi, jonka projekti Puhoksen ostoskeskuksesta on aloitettu Patricia Seppälän säätiön tuella.

@rstnbrgr #patriciaseppälänsäätio #kuvajournalismi #photojournalism #säätiötekoja
...

Ihanaa juhannusta ja hyvää kesää! Säätiön henkilökunta lomailee heinäkuun loppuun ja palaa jälleen elokuun alussa toimistolle.

Nauttikaa kaikki kesästä! 

Kuva: Jussi Puikkonen, 2020, untitled. Sarjasta Pilluralli.

#kuvajournalismi #dokumenttivalokuvaus #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation

@jussipuikkonen
...

Kuva: Jonne Heinonen, Suomen romanit
Untitled, Lahti 2020

Aloitin hankkeen valokuvaamisen syyskuussa 2016. Työ käsittelee Suomen romanien kulttuurin tärkeimpiä asioita kuten perheyhteisöjä ja niiden merkitystä, uskontoa, vähemmistöasemaa ja romaniarkea. Vanhat perinteet, jotka ovat säilyneet satoja vuosia, sekoittuvat tähän päivään, jossa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten romanien asema voisi olla yhteiskunnassamme tasa-arvoinen.

Pitkään jatkuneen työskentelyn aikana aloin ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden. Yhteen kietoutuvat yhteiskunnasta syrjäytyminen, romanikulttuurin muokkautuminen sekä tasa-arvokysymykset suhteessa valtaväestöön. Pääväestön käsitys romanikulttuurista jää hyvin pinnallisiksi ja usein tietoisuus nojaa vain kuulopuheisiin. Miten voisimme tietää romaneista, kun emme uskalla puhua heistä tai saati kysyä heiltä itseltään?

Neljän vuoden aikana minussa heräsi useita kysymyksiä liittyen omaan asemaani kuvaajana ja taiteilija. Miten kertoa kuvilla Suomen romaneista ja mitä kuvat lopulta kertovat? Ja keitä varten työ on lopulta tehty? Hyväksyen valokuvan rajallisuuden on tavoitteena kuitenkin tuoda esille uusia näkökulmia, joiden avulla pystyisimme ymmärtämään romaneja kokonaisvaltaisesti.

Jonne Heinosen Suomen romaneita käsittelevä hanke esitetään Suomen valokuvataiteen museon uudessa Projekti-tilassa helmikuussa 2022.

 @jonneheinonen
#patriciaseppälänsäätio
#patriciaseppäläfoundation
#kuvajournalismi
#säätiötekoja
...

Kuva: Jonne Heinonen, Suomen romanit
Untitled, Lahti 2018

Aloitin hankkeen valokuvaamisen syyskuussa 2016. Työ käsittelee Suomen romanien kulttuurin tärkeimpiä asioita kuten perheyhteisöjä ja niiden merkitystä, uskontoa, vähemmistöasemaa ja romaniarkea. Vanhat perinteet, jotka ovat säilyneet satoja vuosia, sekoittuvat tähän päivään, jossa käydään kiivasta keskustelua siitä, miten romanien asema voisi olla yhteiskunnassamme tasa-arvoinen.

Pitkään jatkuneen työskentelyn aikana aloin ymmärtämään asioiden monimutkaisuuden. Yhteen kietoutuvat yhteiskunnasta syrjäytyminen, romanikulttuurin muokkautuminen sekä tasa-arvokysymykset suhteessa valtaväestöön. Pääväestön käsitys romanikulttuurista jää hyvin pinnallisiksi ja usein tietoisuus nojaa vain kuulopuheisiin. Miten voisimme tietää romaneista, kun emme uskalla puhua heistä tai saati kysyä heiltä itseltään?

Neljän vuoden aikana minussa heräsi useita kysymyksiä liittyen omaan asemaani kuvaajana ja taiteilija. Miten kertoa kuvilla Suomen romaneista ja mitä kuvat lopulta kertovat? Ja keitä varten työ on lopulta tehty? Hyväksyen valokuvan rajallisuuden on tavoitteena kuitenkin tuoda esille uusia näkökulmia, joiden avulla pystyisimme ymmärtämään romaneja kokonaisvaltaisesti.

Jonne Heinosen Suomen romaneita käsittelevä hanke esitetään Suomen valokuvataiteen museon uudessa Projekti-tilassa helmikuussa 2022.

 @jonneheinonen #patriciaseppälänsäätiö
#patriciaseppäläfoundation
#kuvajournalismi
#säätiötekoja
...

Vuoden 2021 apurahapäätökset on tehty ja päätökset on lähetetty kaikille hakijoille. Jaoimme tänä vuonna kuvajournalisteille apurahoja 55 150 eurolla. Kaikki myönnöt löytyvät sivultamme: https://www.patriciaseppalansaatio.fi/myonnetyt-apurahat/

Lämpimät onnittelut apurahansaajille!

#kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #säätiötekoja @emmi.kahkonen @antti_y @vanessarikiphoto @heidi_tirri_photography @jussipuikkonen @vita.alibi @outineuvonen
...

Tänään ilmestyy kuvajournalisti Johanna Erjonsalon ja toimittaja Kaisa Beltranin tietokirja Kadonneet tytöt (Atena Kustannus). Se kertoo, keitä ovat ne nuoret naiset, jotka työskentelevät prostituoituina Aurinkorannikolla. Ovatko köyhistä maista tulevat naiset ja tytöt seksiklubeilla ja maanteiden varsilla vapaaehtoisesti? Erjonsalo kertoo projektista verkkosivumme blogissa. Linkki biossa.

@erjonsalo @kaisabeltran #kadonneettytöt #kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
...

Suomen kuvajournalistien järjestämässä Kuvajournalismi 2020 -kilpailussa säätiö palkitsee Uusi kuvajournalisti -sarjan voittajan. Tänä vuonna palkittu on Toivo Heinimäki. Tuomariston mukaan Heinimäen kuvasarja ”on yllättävä, anarkistinen ja siinä on punk-henkeä. Se kierrättää 90-luvun antiestetiikkaa, joka näyttää nyt tuoreelta. Toivo Heinimäki on luonut oman tyylinsä ja osaa yhdistää eri kuvatyyppejä sarjaansa”. Lämpimät onnittelut, @toivo123456!

Kuva: Kontula Electronic -festivaali järjestettiin poikkeuksellisesti kokonaan ulkotiloissa lokakuussa 2020. Esiinty�jät soittivat Kontulan ostoskeskuksen katolla olevissa lasikopeissa.

@kuvajournalistit #kuvajournalismi #patriciaseppälänsäätiö #patriciaseppäläfoundation #säätiötekoja
...

Kuva: Akseli Valmunen. Maailman onnellisin valtio on valokuvakirjaprojekti, joka pureutuu Suomen tämänhetkiseen tilaan ja maan sijoittumiseen YK:n onnellisuusbarometrissa. Sen mukaan Suomi on maailman onnellisin valtio jo neljättä kertaa peräkkäin. Mietin, mitä onni on. Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud on todennut, että tärkeimmät onnellisuuden lähteet ovat työ ja rakkaus. Suomessa työttömyys on kasvussa ja ihmiset asuvat yhä enemmän yksin. Samalla syntyvyys on alhaisin koko mittaushistorian ajalta, vuodesta 1900. Moni suomalainen kummeksuu sijoitustamme ja epäilee tittelin todenmukaisuutta. Projekti on käynnistetty Patricia Seppälän säätiön tuella.

Akseli Valmunen (s. 1987) on Helsingissä asuva dokumentaarinen freelancer valokuvaaja. Hänen työnsä perustuu monenlaisiin toimeksiantoihin, oma-aloitteisiin pidempiin dokumentaarisiin projekteihin ja valokuvauksen opettamiseen. Valmunen on palkittu muun muassa vuoden kuvajournalistina 2017 ja vuoden nuorena pohjoismaisena valokuvaajana 2016. Projekteissaan häntä erityisesti kiinnostaa tylsä ja tavallinen elämä, jonka yksityiskohdista syntyy laajempia yhteiskuntaa laajasti puhuttelevia aiheita. Valmunen opiskelee valokuvataiteen maisterin opintoja Aalto-yliopistossa viimeistä vuotta.

@akselivalmunen #kuvajournalismi #photojournalism #patriciaseppälänsäätio #säätiötekoja
...

Kuva: Akseli Valmunen. Maailman onnellisin valtio on valokuvakirjaprojekti, joka pureutuu Suomen tämänhetkiseen tilaan ja maan sijoittumiseen YK:n onnellisuusbarometrissa. Sen mukaan Suomi on maailman onnellisin valtio jo neljättä kertaa peräkkäin. Mietin, mitä onni on. Psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud on todennut, että tärkeimmät onnellisuuden lähteet ovat työ ja rakkaus. Suomessa työttömyys on kasvussa ja ihmiset asuvat yhä enemmän yksin. Samalla syntyvyys on alhaisin koko mittaushistorian ajalta, vuodesta 1900. Moni suomalainen kummeksuu sijoitustamme ja epäilee tittelin todenmukaisuutta. Projekti on käynnistetty Patricia Seppälän säätiön tuella.

Akseli Valmunen (s. 1987) on Helsingissä asuva dokumentaarinen freelancer valokuvaaja. Hänen työnsä perustuu monenlaisiin toimeksiantoihin, oma-aloitteisiin pidempiin dokumentaarisiin projekteihin ja valokuvauksen opettamiseen. Valmunen on palkittu muun muassa vuoden kuvajournalistina 2017 ja vuoden nuorena pohjoismaisena valokuvaajana 2016. Projekteissaan häntä erityisesti kiinnostaa tylsä ja tavallinen elämä, jonka yksityiskohdista syntyy laajempia yhteiskuntaa laajasti puhuttelevia aiheita. Valmunen opiskelee valokuvataiteen maisterin opintoja Aalto-yliopistossa viimeistä vuotta.

@akselivalmunen #kuvajournalismi #photojournalism #patriciaseppälänsäätio #säätiötekoja
...