Martti Peltosen valokuvien digitointiprojekti
Keväällä 2016 valokuvaaja Martti Peltonen otti yhteyttä. ”Minulla olisi kenkälaatikoittain kuvia, jotka pitäisi saada arkistoitua digitaaliseen muotoon, olisitko kiinnostunut hommasta?”
Minun oli helppo suostua, sillä olimme tehneet yhteistyötä Peltosen Viisi vuosikymmentä -valokuvakirjan ja Ilta-Sanomien juhlanäyttelyiden koostamisen tiimoilta, ja yhteistyö oli sujunut aina mutkattomasti.
Peltonen oli jäänyt eläkkeelle Ilta-Sanomista vuonna 2007 tehtyään vuosikymmenien mittaisen lehtikuvaajan uran.
Tea Ista Kansallisteatterissa vuonna 1962.
Ajatuksena oli tallentaa kuvat Sanoman käyttämään Mediaksi-arkistoon. Suuri osa kuvista oli Peltosen Ilta-Sanomille, Helsingin Sanomille ja Päivän Sanomille tekemiltä kuvauskeikoilta ylijääneitä, vaikkakin osittain oli päällekkäisyyttä Sanoman arkistossa jo olevien paperikuvien kanssa.
Erkki Tuomioja 1960-luvulla.
Aiheet vaihtelivat henkilökuvista olympialaisten kautta onnettomuuksiin ja matkakuviin, ja koska vuosiluvut ja nimet olivat osittain Peltosen muistin varassa, niin Sanoman arkisto oli korvaamaton apu selvittäessäni oikeita vuosilukuja, nimiä ja tapahtumapaikkoja. Osan kuvista pystyin siltikin luetteloimaan vain vuosikymmenen tarkkuudella. Osa kuvista on Peltosen omista arkistoista 2000-luvulta.
Laila Kinnunen vuonna 1961.
Digitoinnin ohjausryhmä (Helsingin Sanomien arkiston ja kirjaston esimies Jarkko Rahkonen, Päivälehden arkiston johtaja Pekka Anttonen, Päivälehden museon tuottaja Päivi Lehtovirta, valokuvaaja Martti Peltonen ja kuva-arkistovirkailija Maria Toivanen) kokoontui 10. toukokuuta 2016 ja kokouksessa sovittiin alustavasti työnkulusta.
Sovittiin myös kuvien käyttöoikeuksista niin, että kuvat ovat korvauksetta Sanoman lehtien käytössä Suomessa kuten myös Päivälehden museon tulevien näyttelyiden yhteydessä. Päivälehden arkiston asiakkaat pääsevät tutustumaan kuviin arkiston tutkijasalissa. Mikäli kuvia käytetään kaupallisesti hyväksi, tekijänoikeuskorvauksesta tulee sopia suoraan Peltosen kanssa.
Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976.
Peltosen ura Sanomalla oli valtavan pitkä, joten materiaalia riitti. Peltonen valitsi kuvat ja minun työkseni jäi kuvien siirtäminen arkistoon. Käytännössä työ sujui niin, että Peltonen skannasi kotonaan negatiiveista ja dioista kuvat muistitikulle ja tulosti minulle pienet näyttökuvat saateteksteineen.
Siirsin kuvat muistitikulta kuvanhallintaohjelma Fotostationin kautta sähköiseen arkistoon Mediaksiin. Siellä lisäsin kuviin metadatan eli tiedon kuvan sisällöstä. Kuvakortteihin kirjasin muun muassa kuvausajan, kuvauskohteen ja kuvauspaikan mahdollisimman tarkasti.
Työ vei aikaa, sillä tein sen vapaa-ajallani normaalin päivätyöni lisäksi. Projekti oli kuitenkin minulle antoisa ja mielenkiintoinen sukellus lähihistoriaan.
Suomen mitalistit Sarajevon talviolympialaisissa vuonna 1984.
Peltosen tarinat menneistä ajoista herättivät kuvat eloon mielessäni. Työ vaati arkistojen penkomista ja faktojen tarkistamista, ja huomasin välillä uppoutuneeni johonkin aiheeseen niin intensiivisesti, että ajankulu menetti merkityksensä.
Itse olen aina rakastanut vanhoja valokuvia ja suvussani on tiedossa, että kun tulen käymään, niin jossakin vaiheessa on kaiveltava vanhat valokuva-albumit esiin kerta toisensa jälkeen. Sama vanha tarina jostakin minulle tuntemattomaksi jääneestä sukulaisesta kuulostaa joka kerta uudelta. Vanha valokuva vie toiseen, jo menneeseen aikaan, ja koen valokuvan kerrontavoiman valtavana.
Hurmerinnan perhe vuonna 1986.
Kuvia kertyi lopulta Mediaksiin noin 1500. Niitä jäi varmasti Peltosen kenkälaatikoihinkin, mutta ainakin osa saatiin tallennettua tuleville polville, ja näen sen arvokkaana asiana. Jätän tämän projektin hieman kaiholla, sillä olen pari viime vuotta harva se päivä miettinyt jotakin valokuvaa ja sitä aikaa mitä kyseinen kuva edustaa.
Lenita Airisto vuonna 1962.
Onnekseni saan päivätyössäni edelleen sukeltaa arkistoihin, kääntää arkistohyllyjä Sanomatalon kellarissa, avata pölyisiä kuoria ja nostaa kymmeniä vuosia sitten arkistoidun kuvanipun pöydälleni selattavaksi.
Voimistelija Terttu Nenonen Helsingin Hietarannalla 1960-luvulla.
Artikkelin aloituskuvassa Pirkko Mannola 1960-luvulla.
Martti Peltonen (s. 1943) aloitti kuvaajanuransa 16-vuotiaana kuvaajaharjoittelijana Päivän Sanomissa. Vuodet 1966-1972 Peltonen työskenteli Helsingin Sanomien lehtikuvaajana ja siitä eteenpäin Ilta-Sanomien lehtikuvaajana päätyen lopulta Ilta-Sanomien kuvatoimituksen esimieheksi aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2007. Peltonen kuvaa edelleen ahkerasti omaksi ilokseen.
Maria Toivanen (s. 1967) työskentelee Ilta-Sanomien kuvatoimituksessa kuva-arkistovirkailijana.