Uusi kuvajournalisti -sarjan voittaja Henrietta Soininen

Henrietta Soininen on voittanut Kuvajournalismi 2023 -kilpailussa säätiön sponsoroiman Uusi Kuvajournalisti -sarjan. Tuomariston perustelut ovat seuraavat: “Vahva ja eheä kuvasalkku, joka tuntuu tuoreelta ja visuaalisesti kypsältä. Kuvaajalla on kyky kertoa tarina ja löytää ydin yhdellä kuvalla. Kuvatekstit vain vahvistavat sen, minkä voi jo tulkita kuvista ilman tekstejä. Sarja on erinomaisesti kuvattu ja valon käyttö todella kaunista.”

Minkälainen on taustasi kuvaajana?
Kun siirryin lukioon, sain pappani vanhan filmikameran. Vaihto-oppilasvuotenani Chilessä päädyin kuvaamaan lähinnä sillä, ja kiinnostukseni valokuvausta kohtaan kasvoi entisestään. Koen, että kuvatessani filmille toimin tietoisemmin kuin muulloin. 19-vuotiaana muutin Santiagoon opiskelemaan valokuvausta taideyliopistossa. Neljä vuotta kestäneissä kandiopinnoissa meitä kannustettiin kokeelliseen ilmaisuun. Lähestymistapaani ja aiheitani pidettiin usein kuvajournalistisina, ja muutettuani takaisin Suomeen päädyinkin tekemään visuaalisen journalismin maisteriopinnot Tampereen yliopistossa. Valmistuttuani olen työskennellyt freelancerina useille eri medioille. Valokuvaajana koen sijoittuvani jonnekin taiteen ja kuvajournalismin välimaastoon.

Markus Rajala on yksi kymmenistä tuhansista osatyökykyisistä, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle vastoin tahtoaan. Tampere, 12.5.2023.

Minkälaisia projekteja olet tehnyt?
Nautin projekteista, joihin saan upota pidemmäksi aikaa. Viimeistelen parhaillaan dokumentaarista projektia, jota olen työstänyt Patricia Seppälän säätiöltä saamani apurahan turvin. Projektini Vuoksi käsittelee ulkomaalaisia vanhempia, jotka ovat eron jälkeen jääneet Suomeen, jotta voivat pysyä läsnä lapsensa elämässä. Viime vuonna kuvasin ja kirjoitin Suomen Kuvalehdelle pitkän reportaasin laittomissa aborteissa avustavista kansalaisjärjestöistä Chilessä. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssille toteutin valokuvateoksen Kohdatut, jota varten kuvasin ja haastattelin 12 nuorta, jotka olivat korona-aikana saaneet apua nuorisotyön eri muodoista.

Mikä on sinulle tärkeää valokuvaajana/kuvajournalistina?
Valokuva on minulle keino vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pyrin nostamaan esiin aiheita, joita pidän tärkeinä. Pidän arvokkaana sitä, että työssäni pääsen kohtaamaan ihmisiä ja kuulemaan tarinoita, jotka muuten saattaisivat jäädä näkymättömiin.

Romaniasta tullut rescuekoira Valdi lievittää pitkään työttömänä olleen Markus Rajalan yksinäisyyttä. Alkuaikoina Valdi oli niin arka, ettei antanut edes silittää itseään. Tampere. 23.5.2023.

Mikä sai sinut osallistumaan kilpailuun?
Opetan valokuvausta viestintäpainotteisessa lukiossa, ja käytän usein kuvajournalismikilpailun kuvia esimerkkeinä, sillä kilpailu tarjoaa hienon kattauksen taidolla tehtyä kuvajournalismia. En ollut ennen osallistunut itse, mutta nyt huomasin, että viime vuonna pääsin kuvaamaan todella monipuolisia keikkoja. Ajattelin koettaa onneani.

Millä kuvilla osallistuit Uusi kuvajournalisti -sarjaan?
Kuvat ovat keikoilta, joita olen freelancerina tehnyt eri medioille. Yksi kuvista on abortteja käsittelevästä reportaasistani Suomen Kuvalehdelle. Joukkoon päätyi myös muun muassa Ylelle kuvaamiani henkilökuvia. Valitsin myös kuvia parista tamperelaiselle katulehti Roheelle tekemästäni reportaasista. Koen olevani vahvimmillani kuvatessani ihmisiä. Yksi kuvista on filmille ottamani potretti veljestäni. Tässä kuvilla kyllästetyssä ja nopeutta suosivassa ajassa filmille kuvaamisen hitaus ja yksinkertaisuus vetävät minua puoleensa.

Carolina Nystén sai 15-vuotiaana kuulla syntyneensä ilman emätintä ja kohtua. Lääkärit antoivat ymmärtää, että vain venyttämällä itselleen emättimen Nysténistä tulisi kokonainen. Helsinki, 28.8.2023.

Miksi valitsit juuri nämä kuvat?
Oma estetiikkani on melko voimakas, joten yhtenäisen kuvasarjan luominen yksittäisistä kuvista ei sinällään tuntunut hankalalta. Valitsin sarjaan omia suosikkejani viime vuoden kuvista. Keskityin kuitenkin journalistisempaan tuotantooni jättäen kokeellisemmat kollaasihenkiset ja neulanreikäkameralla otetut kuvat pois.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Freelanceriys sopii itselleni ja elämäntilanteeseeni. Haaveilen siitä, että voisin jatkossa yhä useammin tuottaa myös tekstin kuvaamiini reportaaseihin. Minulla on vahvat kytkökset Latinalaiseen Amerikkaan ja paljon ideoita projekteihin, joita haluan kuvata siellä. Tällä hetkellä työstän myös näyttelyä Vuoksi-projektistani. Toivon, että pääsisin joskus työskentelemään jonkun kiinnostavan projektin parissa osana työryhmää. Freelancerius on muuten helposti yksinäistä pakertamista.

Artikkelin aloituskuva: Vastamelukuulokkeet ja pimeä huone auttavat autismin kirjolla olevaa Kiri Jantusta palautumaan. Tampere, 27.4.2023.

www.henriettasoininen.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *