MENNÄÄN ETEENPÄIN! "Vanhat tiksiläiset - katumuistoja 80-luvulta"-dokumentin ensi-ilta Vantaan kaupunginmuseolla.
Vantaa viettää 50-vuotisjuhlavuotta 2024. Vantaalainen valokuvaaja Pasi Kostiainen dokumentoi kotikaupunkiaan, sen asukkaita, tapahtumia ja ilmiöitä läpi juhlavuoden. Säätiö tuki hanketta apurahalla.
Säätiön perustajan, Patricia Seppälän, syntymästä tuli 30.6.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlistamme tätä iltapäiväseminaarilla perjantaina 15.11. klo 14 alkaen Merkki-museossa (Ludviginkatu 2–4, 00130 Helsinki). Seminaariin on ennakkoilmoittautuminen 8.11. mennessä sähköpostiosoitteeseen toimisto@patriciaseppalansaatio.fi. Lisätiedot verkkosivultamme....
Kuva: Muro, 2024. @eemi_kettunen Kohina on satunnaista häiritsevää signaalia äänessä tai sähkösignaalissa. Äänessä kohina voi olla toivottua. Kohinan eri väriset muodot rauhoittavat eri tilanteissa, tai kohinaa voidaan luoda tietyn audioestetiikan saavuttamiseksi. Kuvassa kohina on raetta: visuaalista häirintää tai nostalgiaa, tyylilaji. Kohinassa kytee ristiriita tahattomasta ja tarkoituksenmukaisesta, häiriösignaalista ja rauhoittavasta massasta. Jollekin musiikkilaji tai elintapa voi olla pelkästään häiriöitä heidän korvilleen ja silmilleen, kohinaa.
Eemi Kettusen kuvasarja Kohina dokumentoi alakulttuurin toimintaa, tunnetilaa, mielenilmaisuja, protesteja, musiikkia, kohinaa. Hänen ensimmäinen valokuvalehtensä julkaistaan vuoden 2024 lopussa. Säätiö myönsi Kettuselle keväällä 2024 työskentelyapurahan tähän projektiin.
Magnum-kuvatoimistoon kuuluvan arvostetun italialaisen Paolo Pellegrinin työpaja pidetään Helsingissä 11.11.-17.11.2024. Haku on nyt auki ja se päättyy su 15.9.!
Säätiö on tukenut Dokumenta ry:n järjestämään työpajaa apurahalla.
Kuva: Vankien urheilualue, 2024. Vanginvartijan tytär -projektissa palataan lapsuuden maisemiin Keravan vankilan alueelle. Projekti käsittelee Keravan vankilan alueen erikoislaatuisia tarinoita, ihmisyyttä ja ympäristön vaikutusta sekoittaen dokumentaarista ja performatiivista valokuvaa sekä tekstejä.
Projektin tekijät Mari Mäntynen @marypine ja Ida Azmi-Helenius ovat lapsuudenystäviä. He asuivat naapureina vankilan alueella vanginvartijoina toimineiden isiensä työsuhdeasunnoissa. Kaksikon lapsuuteen kuuluivat alueella liikuskelevat vangit, huumekoirat ja isän äkkilähdöt vapaapäivinä, jos vankeja oli karkuteillä. Mäntynen valokuvaa aluetta tavaten siellä asuneita ja tuomiotaan suorittaneita ihmisiä. Ida Azmi-Helenius kerää heiltä tarinoita ja muistoja ja toimii projektissa kirjoittajana ja historian tuntijana.
Mari Mäntynen on valokuva- ja videotaiteilija, joka esiintyy usein myös itse performatiivisissa valokuvateoksissa. Hän on valmistunut LAB-Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen linjalta ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja Kuvataideakatemiassa. Säätiö myönsi keväällä 2024 Mäntyselle työskentelyapurahan tähän projektiin.
Kuva: Hilma Toivonen. Mäkelänkatu 50:n asumispalveluyksikössä asuvat Mika Ahtiainen ja Jemina Ylikoski katsovat teeveetä yhteisessä asunnossaan.
Huumeidenkäyttäjät ovat ihmisryhmä, johon liittyy Suomessa huomattavan paljon ennakkoluuloja. Huumeiden vakavan ongelmakäytön taustalla on usein raskaita kokemuksia jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Moni pyrkii lääkitsemään pahaa oloaan huumeella. Julkisessa keskustelussa käyttö nähdään usein kuitenkin täysin käyttäjän omana syynä.
Hilma Toivonen seuraa dokumenttiprojektissaan suomalaisten huumeidenkäyttäjien tavallista, monitasoista elämää. Patricia Seppälän säätiö myönsi Stigman takana -dokumenttiprojektille 3 000 euron apurahan. @amandahilma #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Kuva: Ihmispyramidi (valokuvaaja ja vangit), 2024. Mari Mäntynen @marypine esiintyy usein itse valokuvissaan kuvattaviensa kanssa.
Vanginvartijan tytär -projektissa palataan lapsuuden maisemiin Keravan vankilan alueelle. Projekti käsittelee Keravan vankilan alueen erikoislaatuisia tarinoita, ihmisyyttä ja ympäristön vaikutusta sekoittaen dokumentaarista ja performatiivista valokuvaa sekä tekstejä. Projektin tekijät Mari Mäntynen ja Ida Azmi-Helenius ovat lapsuudenystäviä. He asuivat naapureina vankilan alueella vanginvartijoina toimineiden isiensä työsuhdeasunnoissa. Kaksikon lapsuuteen kuuluivat alueella liikuskelevat vangit, huumekoirat ja isän äkkilähdöt vapaapäivinä, jos vankeja oli karkuteillä. Mäntynen valokuvaa aluetta tavaten siellä asuneita ja tuomiotaan suorittaneita ihmisiä. Ida Azmi-Helenius kerää heiltä tarinoita ja muistoja ja toimii projektissa kirjoittajana ja historian tuntijana.
Mari Mäntynen on valokuva- ja videotaiteilija, joka esiintyy usein myös itse performatiivisissa valokuvateoksissa. Hän on valmistunut LAB-Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen linjalta ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja Kuvataideakatemiassa. Säätiö myönsi keväällä 2024 Mäntyselle työskentelyapurahan tähän projektiin.
Kuvaaja: Vilho Uomala. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön vuosina 2022-2024 tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Kilpailu on useimpien mielestä kiinnostavin asia urheilussa. Se on varsin ymmärrettävää, varsinkin jos urheilija on painanut töitä toistakymmentä vuotta, ja ura kiteytyy yhteen suoritukseen arvokisoissa.
Anton Kunnaksen mukaan urheilu on kuitenkin paljon enemmän kuin ne muutamat urheilusankarit ja urheilusuoritusten kliimaksit, joita mediasta näemme. Urheiluun kuuluu usein kurinalainen elämäntapa ja lukuisat toistot, mutta myös mitä kummallisimpia harjoitusolosuhteita ja virityksiä. Kunnas dokumentoi urheilijoiden tapoja, olosuhteita ja takapihavirityksiä.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Anton Kunnaksen: Suomalaisen yleisurheilun kummallisuudet -dokumenttiprojektille 2000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Valokuvaaja Tuomo Manninen on kuvannut ryhmämuotokuvia ympäri maailmaa 1990-luvulta lähtien, eikä projektille näy loppua.
Syksyllä 2024 Suomen valokuvataiteen museo esittää laajan kokonaisuuden Mannisen ryhmämuotokuvia. Näyttelyssä nähdään Mannisen kuvia 1990-luvulta aina tähän päivään asti. Näyttelyä vahvistetaan uusilla kuvilla mm. Helsingistä ja Grönlannista.
Lisätietoa näyttelystä löytyy Suomen valokuvataiteen museon verkkosivuilta. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SuomenValokuvataiteenMuseo #SäätiöTekoja #Apuraha...
Koska urheilun taso maailmassa on fyysisesti erittäin korkeatasoista, arvokilpailujen voittoon vaaditaan lähes epäinhimillisiä suorituksia. Urheilukilpailun keskiössä onkin nimeomaan urheilusuoritukset, ja media haluaa viestiä kuka tekee parhaat suoritukset. Urheilukuvaajat vastavat journalistiseen tarpeeseen, ja sen takia myös urheilua kuvaavat valokuvaajat keskittyvät kuvaamaan lähes pelkästään urheilusuorituksia.
Aktiivisena kilpaurheilijana ja urheilua kuvanneena valokuvaajana hän on pohtinut, miksi kamerat suunnataan vain niin sanottuihin urheilun huippuhetkiin. Kunnaksen mukaan urheilu on paljon enemmän kuin ne muutamat urheilusankarit ja urheilusuoritusten kliimaksit, joita mediasta näemme. Urheiluun kuuluu usein kurinalainen elämäntapa ja lukuisat toistot, mutta myös mitä kummallisimpia harjoitusolosuhteita ja virityksiä. Kunnas kurkistaa suomalaisen yleisurheilun kulissien taakse ja dokumentoi urheilijoiden kummallisia tapoja, olosuhteita ja takapihavirityksiä.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Anton Kunnaksen Suomalaisen yleisurheilun kummallisuudet -dokumenttiprojektille 2000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...