Patricia Seppälän säätiön vuosittainen apurahojen haku aukeaa kahden viikon päästä, 2.1.2025.
Vuonna 2025 säätiö myöntää apurahoja kuvajournalismin, lehtikuvauksen ja dokumentaarisen valokuvauksen projekteihin, kuvajournalismin kehittämiseen ja tutkimukseen, kuvajournalismin opiskeluun ja opetukseen sekä näyttelyihin ja kirjahankkeisiin. Lisäksi tänä vuonna myönnämme ensimmäistä kertaa tutkivan journalismin apurahan kuvajournalisti-toimittaja-työparille (10 000 €).
Olemme päivittäneet verkkosivuillemme kaikki oleelliset tiedot vuoden 2025 apurahojen hausta sekä lisänneet uuden apurahakategorian.
Löydät suoran linkin @patriciaseppalansaatio Instagram-biosta. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Valokuvaaja Juuso Westerlund on neljäntoista vuoden ajan kuvannut Heartbeats-valokuvasarjaa kahdesta pojastaan. Hän on kuvannut poikiensa elämää heidän syntymästään asti. Aluksi Westerlund kuvasi kuin kuka tahansa tuore vanhempi, mutta vähitellen kuvat alkoivat kasvaa ulos perhealbumista. Hän huomasi, ettei kuvannut vain poikia, vaan myös omaa lapsuuttaan.
Heartbeats-valokuvasarjassa ei ole muita ihmisiä kuin hänen kaksi poikaansa. Lapset ovat pieniä, maailma suuri ja aika ihmeellinen. Monessa kuvassa on kesä, koska lapsuus tuntuu kesältä — sen ohimenevyys ja siihen liittyvä melankolia.
Monsieur Mosse Tahkolla laskettelulomalla vuonna 1978.
📸 Jukka Kuusisto. Kuva on osa Patricia Seppälän säätiön vuosina 2022-2025 tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. Yhteistyön tavoitteena on tuoda Journalistisen kuva-arkiston suomalaisia lehti-, dokumentti- ja kuvajournalistisia kokoelmia ja sinne luovutettavia kokoelmia yhä useamman ihmisen saataville. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Miksi kesätapahtumissa tarjotaan makkaraa ja metrilakua? Miksi naiset juovat siideriä ja miehet olutta? Moniin yleisistä kysymyksistä on yksinkertaisia vastauksia, kuten käytännöllisyys, mutta asioita tarkastelemalla voimme kuitenkin oppia jotain yllättävää itsestämme ja kulttuuristamme.
Valokuvaaja Jussi Puikkonen on asunut Alankomaissa jo lähes 15 vuotta. Viime vuosina Puikkosen projektit ovat keskittyneet vahvasti suomalaisten ilmiöiden dokumentoimiseen. Oli sitten kyseessä saunominen, pilluralli tai lavatanssit, sanonta “täytyy mennä kauas, jotta näkee lähelle” tuntuu Puikkosen kohdalla oikealta.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Jussi Puikkosen Koko Suomi -projektille 4000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Kymenlaakson Museossa on uusi Menetyt Saaret -näyttely, jonka takaa löytyvät valokuvaajat Juha Metso ja Mika Rokka sekä tietokirjailija Marjo Näkki.
Koossa on ainutlaatuista valokuva- ja videomateriaalia, joka kertoo Neuvostoliitolle talvisodassa menetetyistä saarista, niiden luonnosta ja tämänhetkisistä asukkaista sekä kuvaa suomalaisten alueille aikanaan jättämiä jälkiä. Toisin kuin Karjala, Suomenlahden itäiset saaret ovat kuin poispyyhityt suomalaisesta lähimuistista. Saaret huomaa niiden yli lennettäessä, ja Suursaaren erottaa Kotkan satamasta tähyillessä, mutta alueiden merkitys on unohtunut.
Juha Metso, Marjo Näkki ja Mika Rokka ovat myös julkaisseet samaan aineistoon perustuvan tieto- ja valokuvataidekirjan Takaisin – Kaipuu menetetyille saarille.
Patricia Seppälän säätiö tukee Kymenlaakson museossa esillä olevaa näyttelyä. Näyttely on esillä Merikeskus Vellamossa 20.4.2025 asti. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja...
Juhlistimme 15.11.2024 säätiön perustajan Patricia Seppälän 100-vuotissyntymäpäivää Merkki-museossa seminaarilla, jonka aiheena oli kuvajournalismi nyt ja tulevaisuudessa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille, ja erityisesti kaikille keskustelijoille ja keskustelujen vetäjille! Oli ilo viettää kanssanne päivä pohtien kuvajournalistien koulutusta, työtä ja työn mahdollisuuksia.
Kuva: Matteo Parrotto. Jyri Pitkäsen näyttely Rakkauslaulu on esillä Valokuvagalleria Hippolytessä (auki 24.11. saakka). Pitkänen kuvasi kymmenen vuoden ajan halvaantuneen isänsä ja omaishoitajana toimineen äitinsä elämää Itä-Suomessa. Näyttely paljastaa läheltä pariskunnan luottamuksentäyteisen ja toisteisen arjen, ja se on upea – käykää katsomassa!
Säätiö on tukenut Pitkäsen projektia sen eri vaiheissa.
MENNÄÄN ETEENPÄIN! "Vanhat tiksiläiset - katumuistoja 80-luvulta"-dokumentin ensi-ilta Vantaan kaupunginmuseolla.
Vantaa viettää 50-vuotisjuhlavuotta 2024. Vantaalainen valokuvaaja Pasi Kostiainen dokumentoi kotikaupunkiaan, sen asukkaita, tapahtumia ja ilmiöitä läpi juhlavuoden. Säätiö tuki hanketta apurahalla.
Säätiön perustajan, Patricia Seppälän, syntymästä tuli 30.6.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlistamme tätä iltapäiväseminaarilla perjantaina 15.11. klo 14 alkaen Merkki-museossa (Ludviginkatu 2–4, 00130 Helsinki). Seminaariin on ennakkoilmoittautuminen 8.11. mennessä sähköpostiosoitteeseen toimisto@patriciaseppalansaatio.fi. Lisätiedot verkkosivultamme....
Kuva: Muro, 2024. @eemi_kettunen Kohina on satunnaista häiritsevää signaalia äänessä tai sähkösignaalissa. Äänessä kohina voi olla toivottua. Kohinan eri väriset muodot rauhoittavat eri tilanteissa, tai kohinaa voidaan luoda tietyn audioestetiikan saavuttamiseksi. Kuvassa kohina on raetta: visuaalista häirintää tai nostalgiaa, tyylilaji. Kohinassa kytee ristiriita tahattomasta ja tarkoituksenmukaisesta, häiriösignaalista ja rauhoittavasta massasta. Jollekin musiikkilaji tai elintapa voi olla pelkästään häiriöitä heidän korvilleen ja silmilleen, kohinaa.
Eemi Kettusen kuvasarja Kohina dokumentoi alakulttuurin toimintaa, tunnetilaa, mielenilmaisuja, protesteja, musiikkia, kohinaa. Hänen ensimmäinen valokuvalehtensä julkaistaan vuoden 2024 lopussa. Säätiö myönsi Kettuselle keväällä 2024 työskentelyapurahan tähän projektiin.
Magnum-kuvatoimistoon kuuluvan arvostetun italialaisen Paolo Pellegrinin työpaja pidetään Helsingissä 11.11.-17.11.2024. Haku on nyt auki ja se päättyy su 15.9.!
Säätiö on tukenut Dokumenta ry:n järjestämään työpajaa apurahalla.
Kuva: Vankien urheilualue, 2024. Vanginvartijan tytär -projektissa palataan lapsuuden maisemiin Keravan vankilan alueelle. Projekti käsittelee Keravan vankilan alueen erikoislaatuisia tarinoita, ihmisyyttä ja ympäristön vaikutusta sekoittaen dokumentaarista ja performatiivista valokuvaa sekä tekstejä.
Projektin tekijät Mari Mäntynen @marypine ja Ida Azmi-Helenius ovat lapsuudenystäviä. He asuivat naapureina vankilan alueella vanginvartijoina toimineiden isiensä työsuhdeasunnoissa. Kaksikon lapsuuteen kuuluivat alueella liikuskelevat vangit, huumekoirat ja isän äkkilähdöt vapaapäivinä, jos vankeja oli karkuteillä. Mäntynen valokuvaa aluetta tavaten siellä asuneita ja tuomiotaan suorittaneita ihmisiä. Ida Azmi-Helenius kerää heiltä tarinoita ja muistoja ja toimii projektissa kirjoittajana ja historian tuntijana.
Mari Mäntynen on valokuva- ja videotaiteilija, joka esiintyy usein myös itse performatiivisissa valokuvateoksissa. Hän on valmistunut LAB-Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen linjalta ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja Kuvataideakatemiassa. Säätiö myönsi keväällä 2024 Mäntyselle työskentelyapurahan tähän projektiin.