PATRICIA SEPPÄLÄN SÄÄTIÖ | PATRICIA SEPPÄLÄ FOUNDATION
Kuvat: Heidi Piiroinen, Ari Jaskari, Outi Neuvonen, Paavo Jantunen, Juha-Pekka Inkinen ja Ville Maali.
Patricia Seppälän säätiön Instagram-feed
Kuva: Muro, 2024. @eemi_kettunen
Kohina on satunnaista häiritsevää signaalia äänessä tai sähkösignaalissa. Äänessä kohina voi olla toivottua. Kohinan eri väriset muodot rauhoittavat eri tilanteissa, tai kohinaa voidaan luoda tietyn audioestetiikan saavuttamiseksi. Kuvassa kohina on raetta: visuaalista häirintää tai nostalgiaa, tyylilaji. Kohinassa kytee ristiriita tahattomasta ja tarkoituksenmukaisesta, häiriösignaalista ja rauhoittavasta massasta. Jollekin musiikkilaji tai elintapa voi olla pelkästään häiriöitä heidän korvilleen ja silmilleen, kohinaa.
Eemi Kettusen kuvasarja Kohina dokumentoi alakulttuurin toimintaa, tunnetilaa, mielenilmaisuja, protesteja, musiikkia, kohinaa. Hänen ensimmäinen valokuvalehtensä julkaistaan vuoden 2024 lopussa. Säätiö myönsi Kettuselle keväällä 2024 työskentelyapurahan tähän projektiin.
#PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Magnum-kuvatoimistoon kuuluvan arvostetun italialaisen Paolo Pellegrinin työpaja pidetään Helsingissä 11.11.-17.11.2024. Haku on nyt auki ja se päättyy su 15.9.!
Säätiö on tukenut Dokumenta ry:n järjestämään työpajaa apurahalla.
#paolopellegrin
#dokumentaarinenvalokuvaus
#kuvajournalismi
#PatriciaSeppälänSäätiö
#PatriciaSeppäläFoundation
#Apuraha #SäätiöTekoja
#magnumphotos
Kuva: Vankien urheilualue, 2024. Vanginvartijan tytär -projektissa palataan lapsuuden maisemiin Keravan vankilan alueelle. Projekti käsittelee Keravan vankilan alueen erikoislaatuisia tarinoita, ihmisyyttä ja ympäristön vaikutusta sekoittaen dokumentaarista ja performatiivista valokuvaa sekä tekstejä.
Projektin tekijät Mari Mäntynen @marypine ja Ida Azmi-Helenius ovat lapsuudenystäviä. He asuivat naapureina vankilan alueella vanginvartijoina toimineiden isiensä työsuhdeasunnoissa. Kaksikon lapsuuteen kuuluivat alueella liikuskelevat vangit, huumekoirat ja isän äkkilähdöt vapaapäivinä, jos vankeja oli karkuteillä. Mäntynen valokuvaa aluetta tavaten siellä asuneita ja tuomiotaan suorittaneita ihmisiä. Ida Azmi-Helenius kerää heiltä tarinoita ja muistoja ja toimii projektissa kirjoittajana ja historian tuntijana.
Mari Mäntynen on valokuva- ja videotaiteilija, joka esiintyy usein myös itse performatiivisissa valokuvateoksissa. Hän on valmistunut LAB-Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen linjalta ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja Kuvataideakatemiassa. Säätiö myönsi keväällä 2024 Mäntyselle työskentelyapurahan tähän projektiin.
#PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Kuva: Hilma Toivonen. Mäkelänkatu 50:n asumispalveluyksikössä asuvat Mika Ahtiainen ja Jemina Ylikoski katsovat teeveetä yhteisessä asunnossaan.
Huumeidenkäyttäjät ovat ihmisryhmä, johon liittyy Suomessa huomattavan paljon ennakkoluuloja. Huumeiden vakavan ongelmakäytön taustalla on usein raskaita kokemuksia jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Moni pyrkii lääkitsemään pahaa oloaan huumeella. Julkisessa keskustelussa käyttö nähdään usein kuitenkin täysin käyttäjän omana syynä.
Hilma Toivonen seuraa dokumenttiprojektissaan suomalaisten huumeidenkäyttäjien tavallista, monitasoista elämää. Patricia Seppälän säätiö myönsi Stigman takana -dokumenttiprojektille 3 000 euron apurahan.
@amandahilma
#PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Kuva: Ihmispyramidi (valokuvaaja ja vangit), 2024. Mari Mäntynen @marypine esiintyy usein itse valokuvissaan kuvattaviensa kanssa.
Vanginvartijan tytär -projektissa palataan lapsuuden maisemiin Keravan vankilan alueelle. Projekti käsittelee Keravan vankilan alueen erikoislaatuisia tarinoita, ihmisyyttä ja ympäristön vaikutusta sekoittaen dokumentaarista ja performatiivista valokuvaa sekä tekstejä. Projektin tekijät Mari Mäntynen ja Ida Azmi-Helenius ovat lapsuudenystäviä. He asuivat naapureina vankilan alueella vanginvartijoina toimineiden isiensä työsuhdeasunnoissa. Kaksikon lapsuuteen kuuluivat alueella liikuskelevat vangit, huumekoirat ja isän äkkilähdöt vapaapäivinä, jos vankeja oli karkuteillä. Mäntynen valokuvaa aluetta tavaten siellä asuneita ja tuomiotaan suorittaneita ihmisiä. Ida Azmi-Helenius kerää heiltä tarinoita ja muistoja ja toimii projektissa kirjoittajana ja historian tuntijana.
Mari Mäntynen on valokuva- ja videotaiteilija, joka esiintyy usein myös itse performatiivisissa valokuvateoksissa. Hän on valmistunut LAB-Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin valokuvauksen linjalta ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja Kuvataideakatemiassa. Säätiö myönsi keväällä 2024 Mäntyselle työskentelyapurahan tähän projektiin.
#PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Uimarien promootiot elokuussa vuonna 1951.
Kuvaaja: Vilho Uomala. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön vuosina 2022-2024 tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Kilpailu on useimpien mielestä kiinnostavin asia urheilussa. Se on varsin ymmärrettävää, varsinkin jos urheilija on painanut töitä toistakymmentä vuotta, ja ura kiteytyy yhteen suoritukseen arvokisoissa.
Anton Kunnaksen mukaan urheilu on kuitenkin paljon enemmän kuin ne muutamat urheilusankarit ja urheilusuoritusten kliimaksit, joita mediasta näemme. Urheiluun kuuluu usein kurinalainen elämäntapa ja lukuisat toistot, mutta myös mitä kummallisimpia harjoitusolosuhteita ja virityksiä. Kunnas dokumentoi urheilijoiden tapoja, olosuhteita ja takapihavirityksiä.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Anton Kunnaksen: Suomalaisen yleisurheilun kummallisuudet -dokumenttiprojektille 2000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Valokuvaaja Tuomo Manninen on kuvannut ryhmämuotokuvia ympäri maailmaa 1990-luvulta lähtien, eikä projektille näy loppua.
Syksyllä 2024 Suomen valokuvataiteen museo esittää laajan kokonaisuuden Mannisen ryhmämuotokuvia. Näyttelyssä nähdään Mannisen kuvia 1990-luvulta aina tähän päivään asti. Näyttelyä vahvistetaan uusilla kuvilla mm. Helsingistä ja Grönlannista.
Lisätietoa näyttelystä löytyy Suomen valokuvataiteen museon verkkosivuilta. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SuomenValokuvataiteenMuseo #SäätiöTekoja #Apuraha
Koska urheilun taso maailmassa on fyysisesti erittäin korkeatasoista, arvokilpailujen voittoon vaaditaan lähes epäinhimillisiä suorituksia. Urheilukilpailun keskiössä onkin nimeomaan urheilusuoritukset, ja media haluaa viestiä kuka tekee parhaat suoritukset. Urheilukuvaajat vastavat journalistiseen tarpeeseen, ja sen takia myös urheilua kuvaavat valokuvaajat keskittyvät kuvaamaan lähes pelkästään urheilusuorituksia.
Aktiivisena kilpaurheilijana ja urheilua kuvanneena valokuvaajana hän on pohtinut, miksi kamerat suunnataan vain niin sanottuihin urheilun huippuhetkiin. Kunnaksen mukaan urheilu on paljon enemmän kuin ne muutamat urheilusankarit ja urheilusuoritusten kliimaksit, joita mediasta näemme. Urheiluun kuuluu usein kurinalainen elämäntapa ja lukuisat toistot, mutta myös mitä kummallisimpia harjoitusolosuhteita ja virityksiä. Kunnas kurkistaa suomalaisen yleisurheilun kulissien taakse ja dokumentoi urheilijoiden kummallisia tapoja, olosuhteita ja takapihavirityksiä.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Anton Kunnaksen Suomalaisen yleisurheilun kummallisuudet -dokumenttiprojektille 2000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Jalankulkijoita ylhäältä päin kuvattuna
📸 Seppo Saves. Patricia Seppälän säätiö tukee Museoviraston Kuvakokoelmien Journalistisen kuva-arkisto JOKAn kokoelmien digitointityötä vuosina 2022–2024. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Olympialaisiin lähtijöitä Malmilla Helsingissä 25.7.1948
Kuvaaja: Vilho Uomala. Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt 36 000 euron tuen Museoviraston Kuvakokoelmien Journalistisen kuva-arkisto JOKAn kokoelmien digitointityöhön. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Selma Palmu on pitkään toiminut lyhyttavarakauppa Helsingin Kalliossa, tarkemmin Neljännellä linjalla. Liikkeen motto on ollut ”sitä mitä ei ole, sitä ei tarvita”. Kauppa on tärkeä osa Kallion paikallishistoriaa sekä kulttuuria, ja se houkuttelee asiakkaita myös Kallion ulkopuolelta.
Kuvaaja: Timo Kirves. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön vuosina 2022-2024 tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja