PATRICIA SEPPÄLÄN SÄÄTIÖ | PATRICIA SEPPÄLÄ FOUNDATION
Kuvat: Heidi Piiroinen, Ari Jaskari, Outi Neuvonen, Paavo Jantunen, Juha-Pekka Inkinen ja Ville Maali.
Patricia Seppälän säätiön Instagram-feed
Vappu Helsingissä 1939. Säätiö toivottaa kaikille ihanaa ja aurinkoista vappua! 🎉
📸 Vilho Uomala. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Seppo Saves kuvasi vuosina 1990–1999 sata suomalaista vaikuttajaa kuudelta eri vuosikymmeneltä kuvajournalistin silmin.
1. kuvassa on Leena Päivi Marketta Peltonen-Palotien muotokuva. Palotie oli suomalainen professori, akateemikko ja yksi maailman johtavista ihmisen geeneihin liittyvän tutkimuksen harjoittajista. Kotimaisten mittausten mukaan hän oli kansalaisten keskuudessa ehkä kaikkein tunnetuin aikansa suomalaistieteilijöistä.
2. kuvassa on jazzpianisti ja -säveltäjä Heikki Sarmannon muotokuva. Sarmanto tunnettiin tuotteliaana ja Suomen musiikin raja-aitoja rikkovana säveltäjänä ja pianistina. Hänen teoksissa jazziin yhdistyy aineksia klassisesta musiikista ja avantgardesta.
3. kuva on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen muotokuva. Aaltonen oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä. Julkiset veistokset olivat nuoressa valtiossa tärkeitä kansallisia symboleja, ja Aaltonen hallitsi julkista veistoa miltei yksinoikeudella 1920-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun saakka.Tuolloin hän oli Suomen ohella Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Aaltosen merkittävimpiä julkisia veistoksia ovat Paavo Nurmen patsas, Työ ja tulevaisuus -veistossarja Eduskuntatalon istuntosalissa ja Aleksis Kiven muistopatsas Helsingissä.
4. kuva on Kenraali Jaakko Valtasen muotokuva. Räty Kenraali Valtanen on poikkeuksellinen upseeri siinä mielessä, että hänen toiminnassaan korostui työskentely kansakunnan maanpuolustustahdon hyväksi korkeiden komentaja- ja johtotehtävien ohella. 1960-luvun alkupuolella, rauhanliikkeen nousukaudella, silloinen majuri Jaakko Valtanen oli usein erilaisissa keskustelutilaisuuksissa rohkeasti esittämässä näkemyksiään asevelvollisuuden ja maanpuolustuksen tarpeellisuudesta.
Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Seppo Saves kuvasi vuosina 1990–1999 sata suomalaista vaikuttajaa kuudelta eri vuosikymmeneltä kuvajournalistin silmin.
1. kuvassa on Kapellimestari ja viulisti Okko Kamun muotokuva. kapellimestarikilpailut Berliinissä vuonna 1969, mikä avasi hänelle ovet maailmalle. Hän toimi Tukholmankuninkaallisen oopperan vierailevana kapellimestarina vuosina 1969–1970.
2. kuvassa on Toimittaja Mirja Pyykön muotokuva. Pyykkö toimi Yleisradion toimittajana 39 vuotta ja oli mukana 700 ohjelmassa. Hän on voittanut neljä Telvistä ja yhden Venla-patsaan.
3. kuva on Poliitikko Päiviö Hetemäen muotokuva. Hetemäki oli Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.
4. kuva on Keihäänheittäjä Seppo Rädyn muotokuva. Räty on yksi menestyneimpiä lajissaan: maailmanmestari, kolminkertainen olympiamitalisti, EM-mitalisti sekä entinen maailmanennätyksen haltija. Räty on kolmas suomalainen yleisurheilija, joka on saavuttanut mitalin kolmissa olympiakisoissa.
Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Vuonna 1985 Juha-Pekka Inkinen teki muotokuvasarjan ystävistään. Yksi Inkisen kuvista on koko Suomen tuntema muusikko Pelle Miljoona. Inkinen kuvasi Pellen uudestaan vuonna 2023. Ensimmäisen ja tuoreimman kuvan välillä on siis 38 vuotta, johon mahtuu paljon. Inkinen pyrkii työllään konkreettisesti kuvaamaan ajan kulumista. Totuus on, ettemme voi välttää vanhenemista, mutta se voi tuoda elämäämme uusia näkökulmia sekä kauneutta. Maailma tyypillisesti rakentuu nuoruuden ihannoinnin ympärille, joten on tärkeää nähdä eri-ikäisiä ihmisiä ja elämänpolkuja.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Juha-Pekka Inkisen 38 vuotta -valokuvanäyttelylle 3000 euron apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja
Urpo Lahtisen vuonna 1957 perustama Lehtimiehet Oy oli Tampereella toiminut ilmaisjakelu- ja aikakauslehtien kustantaja. Sen merkittävin lehti, Hymy, erikoistui skandaalijuttuihin ja saavutti suurimman suosionsa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Kilpailu perinteisten lehtitalojen kanssa oli kovaa, mutta Lehtimiehet onnistui vakiinnuttamaan asemansa markkinoilla. Seuran ja Avun kilpailu Suomen suurimman viikkolehden asemasta päättyi, kun Hymy syrjäytti ne kärkipaikalta. Hymyn mullistaessa aikakauslehtitarjontaa, vanhojen perhelehtien oli seurattava sen jalanjälkiä ja siirryttävä sensaatiomarkkinoille.
Vuonna 1988 Yhtyneet Kuvalehdet ostivat Lehtimiehet Oy:n ja sen 16 lehteä 300 miljoonalla markalla, mutta kiinteistöt jäivät kuitenkin Urpo Lahtisen perheelle. Helmikuussa 1989 ostaja ilmoitti siirtävänsä Lehtimiehet Oy:n toiminnan kokonaan pois Tampereelta vuoden loppuun mennessä, ja vuoden 1989 viimeisenä päivänä Lehtimiehet Oy:n tunnukset poistettiin Puutarhakatu 16:n seiniltä. Valokuvaaja Jukka Kuusisto ikuisti hetken, kun Lehtimiehet Oy:n viimeiset mainokset poistettiin. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Lähes 30 000 suomalaista asuu Espanjan Aurinkorannikolla – osa vakituisesti, osa vain talvikuukaudet. Enemmistön muodostavat eläkeläiset. Alueen suomalaisten sosioekonominen kirjo on laaja: yhdet asuvat miljoonien kattohuoneistoissa, toiset keskivertohotelleissa, köyhimmät hökkeleissä leirintäalueilla. Joel Karppasen kuvasarja valottaa moniulotteisen panoraaman suomalaisesta identiteetistä, luokasta, työstä, eläkeläisyydestä ja perhesuhteista.
Seppälän säätiö on myöntänyt Joel Karppasen Onnen kaukoranta -dokumenttiprojektille 4000 € apurahan. Apurahan avulla Karppanen dokumentoi Aurinkorannikon suomalaisia, kuten lapsiperheitä, prekaareissa olosuhteissa eläviä puhelinmyyjiä ja syrjäytyneitä alkoholisteja. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Timo Kirveen ikuistamaa designia vuoden 1983 Hanitare-messuilta. Kansikuvassa Ilona Mannerlan suunnittelema istuin ja seuraavassa kuvassa ’Love Seat AD 1983’.
Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Jenna Lehtosen Koira haudattuna -projekti valaisee koiramaailman pimeitä nurkkia ja nostaa esiin epäkohtia muun muassa rodun jalostuksen ympäriltä.
Koiranäyttelyt ovat kauneuskilpailuja, joissa koirien rakennetta, ulkomuotoa ja liikkeitä vertaillaan ja koirat arvostellaan virallisen rotumääritelmän mukaan.
Ulkonäkökeskeinen jalostus on johtanut joidenkin rotujen kohdalla vakaviin terveysongelmiin. Yksi näistä roduista on cavalier kingcharlesinspanieli.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt 2000 € arvoisen työskentelyapurahan @jennalehtonen projektille. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
Tasavallan presidentti Mauno Koiviston tiedotustilaisuus Bosnia-Hertsegovinan kriisistä Kultarannassa 1993 Kuvaaja: Timo Kirves
Patricia Seppälän säätiö tukee Museoviraston Kuvakokoelmien Journalistisen kuva-arkisto JOKAn kokoelmien digitointityötä vuosina 2022–2024. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha
JOKA eli Journalistinen kuva-arkisto viettää kymmenvuotisjuhlaa. JOKA tallentaa, säilyttää, digitoi ja julkaisee merkittävien lehtikuvaajien kokoelmia sekä sanoma- ja aikakausilehtien laajoja kuva-arkistoja. Merkityksellisellä työllään se turvaa suomalaisen poliittisen historian, arjen ja populaarikulttuurin kuvaston säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa sekä vahvistaa kuvajournalismin asemaa osana kulttuuriperintöä. JOKAn kokoelmissa on tällä hetkellä noin 20 miljoonaa lehtikuvaa, jotka ovat katsottavissa Museoviraston verkkosivuilla! Säätiö onnittelee lämpimästi arkistoa kymmenvuotissyntymäpäivästä! #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Museovirasto #SäätiöTekoja
Kuvaaja: Vilho Uomala, vappu vuonna 1948
Henrietta Soininen on voittanut Kuvajournalismi 2023 -kilpailussa säätiön sponsoroiman Uusi Kuvajournalisti -sarjan. Tuomariston perustelut ovat seuraavat: “Vahva ja eheä kuvasalkku, joka tuntuu tuoreelta ja visuaalisesti kypsältä. Kuvaajalla on kyky kertoa tarina ja löytää ydin yhdellä kuvalla. Kuvatekstit vain vahvistavat sen, minkä voi jo tulkita kuvista ilman tekstejä. Sarja on erinomaisesti kuvattu ja valon käyttö todella kaunista.”
Juuri julkaistu Henriettan haastattelu on luettavissa säätiön verkkosivuilta — linkki profiilissa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Kuvajournalismi2023
Vuoden 2024 apurahat on tänään julkistettu. Apuraha myönnettiin 25 hakijalle, ja osan heistä saimme kukittaa tänään 🙂.
#apurahat #patriciaseppälänsäätiö